Blogi
Mielen kaaoksen siivousta
perjantai 28.12.2007 klo 22.38 (tallennus 28.12.2007 klo 22.40)
Ajattelin kumota nyt vuoden viimeisenä perjantaina muistelot, mitä tähän reikäjuustoon on jäänyt. Päällimmäisenä on sanottava tämän hetken vetämättömyys, lievä masentuneisuus ja tyytymättömyys. Kuitenkin tunnen samalla jollakin tavalla olon tyytyväiseksi siihen, mitä on, mutta pääosin olo on tyhjä. Ehkä osansa fiiliksestä on mustalla talvella. Kaipaan niin lunta! Onneks pääsee luistelemaan tekojäälle. Sellaiselle saatan olla menossa huomenna ja/tai sunnuntaina. Ehkä aloitan energian keräämisen nyt tänä viikonloppuna käymällä myös aikidotreeneissä kumpanakin päivänä. Pitänee varoa ylikuntoa. 
Kiitos Minyalle oikein mukavasta pikkujoulusta. Kiitos myös mielestäni syventyneestä ystävyydestämme. Voi olla, että pölisen höpöjä, mutta olet mainio pakkaus jopa haukottelevana. 
Kiitos myös kaikille elämässäni pysyneille rakkaille ihmisille ja uusille aidoille tuttavuuksille, joita olen tänä vuonna tavannut ja joihin olen tämän vuoden aikana paremmin tutustunut. Pyydän samalla anteeksi heiltä, joille olen kiukutellut tämän vuoden aikana aiheesta tai varsinkin aiheetta.
Kaiken kaikkiaan takana on henkisesti tosi rankka vuosi. Erityisesti työrintama on tyhjentänyt akkuja eikä fyysisen kunnon rappeutuminen alkuvuoden aikana yhtään tilannetta helpottanut. Tästä oppineena päätin tehdä parannuksen ja alan oikeasti huolehtimaan itsestäni. Myös parin viikon takainen hautajaiskeikka avasi silmäni huolehtimaan suhteistani sukulaisiini. Sain nimittäin 12 tunnin kuluttua edellisen kirjauksen raapustamisesta kuulla kummitätini kuolleen. Tein ensimmäistä kertaa kuvan kolmesta ottamastani kuvasta. Vasemmalla oli eräs räpsyissäkin oleva Nallikarilla otettu auringonlasku, joka vaihtui keskellä melko nopeasti häilyen lumiseen linja-autopysäkkiin. Keskellä oli elokuinen hymyilevä kummitätini katsomassa ylöspäin. Tein kummisedälleni ja hänen tyttärelleen omat kuvat (20x36cm) kehyksissä ja jätin kukkakimpun ostamatta. Olivat erittäin ihmeissään ja iloisia saadessaan pitempiaikaisen muiston vaimostaan ja äidistään. Väittivät kuvan olevan ammattilaisen tekemä mutta yritin sanoa, että ihan eka kerta tuollaisen kuvan tekeminen oli mulle. Samalla reissulla huomasin, että maailmankatsomukseni on muuttunut. Se on irtautunut varsin paljon ev.lut. näkemyksestä. Mutta suru - varsinkin muiden suru - sävähdytti jälleen kirkossa ollessa.
Tämä joulu oli tylsä, joskin sain ilahdutettua aattona kotiväkeäni. Olin lahjojen arvosta päätellen kamalan kiltti vaikka omasta mielestä oon ollu tänä vuonna sangen itsekäs ja erakko, mitä tulee suhteiden ylläpitoon läheisiini. Isälleni en ole viime vuoden isänpäivän jälkeen puhunut, koska haluan, ettei yhteyden ottaminen ole aina minun kontollani. Tekstarilinjalla ollaan oltu joulut, synttärit ja nimpparit. Lisäksi olen lyönyt laimin täysin Itä-Vantaalle muuttaneen isäni äidin. Sille asialle pitää tehdä jotain ihan alkuvuodesta! Eikä tässä vielä kaikki! Nimittäin olin taas tylsä kummisetä. Ens vuoden aikana dementoituvan pääni mukaan kummipoikani täyttää 15v ja pääsee kaiketi ripillekin. Kasan päälle lisään vielä kaikki sukulaiseni, joita on tullut nähtyä vain pääosin hautajaisten tai muiden ikävien tapahtumien johdosta.
Koska en harrasta uudenvuodenlupauksia (onhan tuo yhdyssana?), julistankin tähän päätökseni: aion parantaa oloani monilla eri tavoilla. Aion liikkua, puuskuttaa (jotkut saattavat kutsua sitä urheiluksi), ihastella pieniä asioita, huomioida läheisiäni enemmän, pitää kotiani paremmassa kunnossa ja olla positiivinen. Aion myös suoriutua aiempaa paremmin webmasterin pestistäni, joka ainakin alkuvuoden aikana tulee työllistämään enemmän.
Kommentit:
Myrttiyrtti 1.1.2008 klo 14.58
Toi on paras uudenvuodenlupaus (en tiedä minäkään, tuleeko se yhteen..), mitä oon kuunaan kuullut. Voisimpa lupailla jotain saman suuntaista, vaikka vuosi pääsikin jo vaihtumaan lupauksia tekemättä.. ...Päälle voisin heittää vielä, että yritän olla ottamatta itseäni aina niin pirun vakavasti..Olen pahoillani kummitätisi kuoleman johdosta..
J-P 6.1.2008 klo 20.18
Kiitos kaunis; minulle olit viime vuonna hyvä ystävä ja tämä vuosi alkaa samoissa merkeissä.Ja se kuva kummitädistäsi on hieno!