Blogi
Joulukuu 2007
Mielen kaaoksen siivousta
perjantai 28.12.2007 klo 22.38 (tallennus 28.12.2007 klo 22.40)
Ajattelin kumota nyt vuoden viimeisenä perjantaina muistelot, mitä tähän reikäjuustoon on jäänyt. Päällimmäisenä on sanottava tämän hetken vetämättömyys, lievä masentuneisuus ja tyytymättömyys. Kuitenkin tunnen samalla jollakin tavalla olon tyytyväiseksi siihen, mitä on, mutta pääosin olo on tyhjä. Ehkä osansa fiiliksestä on mustalla talvella. Kaipaan niin lunta! Onneks pääsee luistelemaan tekojäälle. Sellaiselle saatan olla menossa huomenna ja/tai sunnuntaina. Ehkä aloitan energian keräämisen nyt tänä viikonloppuna käymällä myös aikidotreeneissä kumpanakin päivänä. Pitänee varoa ylikuntoa. 
Kiitos Minyalle oikein mukavasta pikkujoulusta. Kiitos myös mielestäni syventyneestä ystävyydestämme. Voi olla, että pölisen höpöjä, mutta olet mainio pakkaus jopa haukottelevana. 
Kiitos myös kaikille elämässäni pysyneille rakkaille ihmisille ja uusille aidoille tuttavuuksille, joita olen tänä vuonna tavannut ja joihin olen tämän vuoden aikana paremmin tutustunut. Pyydän samalla anteeksi heiltä, joille olen kiukutellut tämän vuoden aikana aiheesta tai varsinkin aiheetta.
Kaiken kaikkiaan takana on henkisesti tosi rankka vuosi. Erityisesti työrintama on tyhjentänyt akkuja eikä fyysisen kunnon rappeutuminen alkuvuoden aikana yhtään tilannetta helpottanut. Tästä oppineena päätin tehdä parannuksen ja alan oikeasti huolehtimaan itsestäni. Myös parin viikon takainen hautajaiskeikka avasi silmäni huolehtimaan suhteistani sukulaisiini. Sain nimittäin 12 tunnin kuluttua edellisen kirjauksen raapustamisesta kuulla kummitätini kuolleen. Tein ensimmäistä kertaa kuvan kolmesta ottamastani kuvasta. Vasemmalla oli eräs räpsyissäkin oleva Nallikarilla otettu auringonlasku, joka vaihtui keskellä melko nopeasti häilyen lumiseen linja-autopysäkkiin. Keskellä oli elokuinen hymyilevä kummitätini katsomassa ylöspäin. Tein kummisedälleni ja hänen tyttärelleen omat kuvat (20x36cm) kehyksissä ja jätin kukkakimpun ostamatta. Olivat erittäin ihmeissään ja iloisia saadessaan pitempiaikaisen muiston vaimostaan ja äidistään. Väittivät kuvan olevan ammattilaisen tekemä mutta yritin sanoa, että ihan eka kerta tuollaisen kuvan tekeminen oli mulle. Samalla reissulla huomasin, että maailmankatsomukseni on muuttunut. Se on irtautunut varsin paljon ev.lut. näkemyksestä. Mutta suru - varsinkin muiden suru - sävähdytti jälleen kirkossa ollessa.
Tämä joulu oli tylsä, joskin sain ilahdutettua aattona kotiväkeäni. Olin lahjojen arvosta päätellen kamalan kiltti vaikka omasta mielestä oon ollu tänä vuonna sangen itsekäs ja erakko, mitä tulee suhteiden ylläpitoon läheisiini. Isälleni en ole viime vuoden isänpäivän jälkeen puhunut, koska haluan, ettei yhteyden ottaminen ole aina minun kontollani. Tekstarilinjalla ollaan oltu joulut, synttärit ja nimpparit. Lisäksi olen lyönyt laimin täysin Itä-Vantaalle muuttaneen isäni äidin. Sille asialle pitää tehdä jotain ihan alkuvuodesta! Eikä tässä vielä kaikki! Nimittäin olin taas tylsä kummisetä. Ens vuoden aikana dementoituvan pääni mukaan kummipoikani täyttää 15v ja pääsee kaiketi ripillekin. Kasan päälle lisään vielä kaikki sukulaiseni, joita on tullut nähtyä vain pääosin hautajaisten tai muiden ikävien tapahtumien johdosta.
Koska en harrasta uudenvuodenlupauksia (onhan tuo yhdyssana?), julistankin tähän päätökseni: aion parantaa oloani monilla eri tavoilla. Aion liikkua, puuskuttaa (jotkut saattavat kutsua sitä urheiluksi), ihastella pieniä asioita, huomioida läheisiäni enemmän, pitää kotiani paremmassa kunnossa ja olla positiivinen. Aion myös suoriutua aiempaa paremmin webmasterin pestistäni, joka ainakin alkuvuoden aikana tulee työllistämään enemmän.
2 kommenttia
Pari sekalaista sanaa
lauantai 1.12.2007 klo 23.31 (tallennus 1.12.2007 klo 23.54)
Huristelin Turusta parisen tuntia sitten kotiin. Kävin siellä moikkaamassa tosi ihanaa ihmistä sekä aikidoimassa. Leikkaan heti huhuilta siivet: tuo tosi ihana ihminen on naimisissa, joten mistään sellaisesta, mitä luulit, ei ole kyse. Ajelu oli muuten ihan mukavaa mutta. Mutta se kiilailu tyhjällä moottoritiellä ihan eteen 10-20 metrin päähän! Kaistan vaihtaminen ilman vilkkua vielä lisää vitutuskerrointa. Ylinopeus, josta kävin hakemassa perjantaina eli eilen sakkolapun, vielä menee, jos muuta liikennettä ei vaaranneta. Tosin yleensä ylinopeutta ajettaessa vaarantaa ainakin itsensä, vaikka kuinka kiva Audi R8 tai viissatanen BMW M5 olis alla. Joo, oon katsellu kai liikaa Fifth Gearia ja Top Gearia. Mutta toi kiilaaminen ohituksen jälkeen ihan eteen vaikka edessä on tyhjä baana pännii!
Otin siemauksen Crowmoorin tosikuivasta siideristä (eli hinttiviskistä ja tälläistä tekstiä tulee. Pitänee yrittää saada tämä avautuminen loppuun ennen puolilitraisen ehtymistä. Turussa olis ollu illanvietto graduoinnin päätteeks, mutta en yksinkertaisesti jaksanu mennä Ruissaloon. Soitto eräälle baarissa yhdellä olleelle kaverille sai aikaan tahtoo-päästä-kotiin-tuntemuksen. En tiedä kuvittelinko vai en, mutta pari aikidotuttua vaikuttivat pettyneiltä, kun en menny iltaa viettämään. Kaverikin kuulosti pettyneeltä.
Jossain Lohjan länsipuolella mietin, soittaisinko jollekin ja kyselisin huomisen suunnitelmia. Päätin olla soittamatta, koska totesin kellon olevan sen verran, että moni vetelee mahdollisesti pohjia ennen ties kuinka monensia pikujolujaan tänä vuonna. Mulla niitä on takana tasan nolla ja ens viikolla saa luvan olla se ainoa pikujolu peli-illan merkeissä.
Häkellyin nyt iltasella ratissa, kun tajusin olleeni täysin ajatuksissani yli kymmenen kilsan verran mutta nopeus oli pysyny tasaisena ja omalla kaistalla ajelin. Häkellyin siis, miten automaattista matka-ajo mulle on. Tässä kohtaa en tarkoita, että olisin elämää parempi autoilija! Sitä automaation tasoa ihmettelin vaikka vakionopeudensäädin on haaveena seuraavaan menopeliin joskus seuraavan vuosikymmenen puolella ja muutenkin käsikäyttöinen ja varsin automatisoimaton Pököttini on.
Olen miettiny myös, mitkä asiat ovat mulle rakkaita ja tärkeitä. Ehkä niistä joskus toiste. Nyt on liian tyhjä pää. Ehkä huomenna sitä pitää tuulettaa jossain kivassa aktiviteetissa... Kippis!
Lisää kommentti