Taas on menny pari viikkoa ja silmät sikkuralla kirjoittelen vaikka kello on aloittaessa vain vähän yli ysi. Paljon on tapahtunut mutta samalla ei kuitenkaan mitään. Ai mystinen? Pikemminkin sekava ja aavistuksen vaatimaton. Panen teen hautumaan ennen kuin aloittelen kiikkustuolimuisteloni. 
Earl Grey'tä on tulossa. Nyt en mene aikajärjestyksessä mitenkään vaan höpisen sekavia. Sekavuus johtuu nykyolotilasta, joka on seurausta kahden peräkkäisen miitti-illan putkesta. Alan kaiketi tulla vanhaksi. 
Eilen oli Palkokerroin, jossa olin epävirallisena kuvaajana. Kahdelta ensimmäiseltä suorituspaikalta - Töölön kisahallin ja Mäkelänrinteen uimahallin - järkkäri napsi kolmisensataa kuvaa lähinnä sarjalla. Oli jännä maastoutua Kisiksen volttimontun perälle ja ottaa varsin ilmavia mutta epätarkkoja kuvia. Ei tarkennuksessa mitään vikaa ollut vaan 1/80 sekunnin sulkimen ajastuksesta, jotta kenno sai tarpeeksi valoa tallentaakseen suorittajan liikkeen. Voltti menee noin sekunnissa ohi, joten ilmassa oli paljon liikettä ja niin pitkä valotusaika ei oikein soveltunut tilanteeseen. Hienoja kuveja tuli silti ainakin muutama.
Märskyssä oli hyppyallas käytössä mutta laskeutuva aurinko vähensi valoa ja piti räpsiä 1/30s valotusajalla. Tietenkään en muistanut valoherkkyyksiä enkä muutakaan kivaa ja mahdollisesti tilannetta helpottavaa asiaa eilen. Ehkä joskus opin.
Vikan rastin eli pöytäcurlingin hoidin pokkarilla pääosin automaattiasetuksilla, koska baari-iltaa harvemmin kuvataan käsisäädöillä.
Ennen vikaa rastia ilmoitin kaverilleni, etten pääse ihmisten aikoihin perille. Hassua, miten tulin käyttäneeksi faijan käyttämää sanontaa, kun en koskaan sitä tajunnut naskalina. Olipa hyvä, että peruutin, koska seurueessa viihtyi sen verran hyvin, että lähdön hetki oli kahden kieppeillä. Tultuani kotiin en saanut heti unta vaan purin muistikortit ja sain aikaan 365 kuvaa, joita pitäis tässä karsia!
Nukkumista harrastin viidestä kymppiin, joten oon varma, että saan unen luultavimmin seuraavien parin tunnin aikana. 
Perjantaina menin kymmentuntisen duunipäivän päätteeks suoraan sättärimiittiin kaupan kautta. Ostin yhden siiderin, mikä riitti hyvin. Joskin lähdin sieltä vasta yhden jälkeen, joten vettäkin tuli juotua. Mukavasti siellä oli porukkaa ja tapasin monia ihmisiä, joita en ollu pitkiin aikoihin tavannu. Hyvä, että menin! Kiitos kutsusta Nami! 
Viisuvalvojaiset menivät henkisesti hieman samanlaisissa fiiliksissä kuin blogimiitti edellisellä viikolla, koska tunsin oloni varsin ulkopuoliseksi kolmen viisuintoilijan keskellä. Mutta mukavaa oli ja kiva oli tavata puolen vuoden hiljaiselon jälkeen järjestävät henkilöt.
Viime viikko meni kahden maanantain ja kahden perjantain puitteissa helatorstain rikkoessa normiviikon. Tosin juurikaan viikossa ei ollu mitään normia testikuvioita tehdessä ja parin tulipalon sammuttelussa. Edellisestä työviikosta en muista mitään, ainakaan ilman työasennetta, joka haetaan huomisaamuna töihin ajellessa. Ehkä saatan tempaista fillarilla, ehkä en.
Leikittelen edelleen uuden fillarin hankinnalla mutta ainakin koirahankinta on jäissä tuon kouluajatuksen vallattua alan.
Niijuu, Korkkiksen vuosilippu menee vanhaksi 9.6., joten ennen sitä pitänee käydä saaressa kääntymässä. Wink wink 
Viikko sitten tuli käytyä kiertelemässä eksän kanssa Kierrätyskeskuksia Matinkylässä ja Arabiassa. Pöytiä pihalle ja keittiöön sekä pihatuoleja oli tarkotus kuikoilla. Pihalle löytyi pöytä taitettavilla siivekkeillä hintaan 30e. Näppärää oli, kun se mahtui pikkufarkkuni takakonttiin taiteilematta. Eikä paina paljoa. Se odottelee kesän polttavilta auringonsäteiltä ja kastelevilta sadepisaroilta varjelevaa suojaa; ehkä vahakangasta.
Vappupäivänä käytiin eksän kanssa Korkkiksessa. Eläintarhassa on kaks uutta pikkujellonaa ja saukoilla oli kevättä rinnuksissa. Ilokseni huomasin, että viime vuoden karhunpennut eivät olleet saaneet piikistä vaan ovat edelleen karhulinnaa asuttamassa. Amazoniasta puuttuivat kokonaan keisaritamariinit, joista päätin kysellä pikkuapinoiden ulkotiloja uudelleenjärjesteleviltä henkilökunnan edustajilta: "Missä ovat keisaritamariinit?" - pitkätukkainen mieshoitaja: "Ööh?" - vanhempi naishoitaja: "Ei niitä ole enää meillä." Tämän keskustelun ja illalla tapahtuneen mesehöpinän innottamana lähetin meiliä Korkkikseen. Yllätyksekseni Korkkiksen kuraattori vastasi keskiviikkona ja kertoi tamariinien kohtalosta ja tulevista suunnitelmista.
Keskiviikkona täytin aikuisopiskelijoiden yhteishakulomakkeen luettuani töissä linjan pääopelta, että EVTEKin aikuisopiskelijoilla ei ole läsnäolopakkoa ja joudun osallistumaan pääsykokeeseen vaikka olen ollut tuossa oppilaitoksessa ennenkin opiskelemassa. Tuo pääsykoe hermostutti sen verran, että piti keskiviikkoiltana treenien jälkeen kaivaa viime vuoden pääsykoe ja kokeilla tehtävien ratkaisemista kylmiltään - vieläpä ilman laskinta, koska Excelillä yhteenlaskemisia ei lasketa.
Sammaloitunut kivi vierähti varpailtani, kun huomasin yli viiden tehtävän soljuvan kuin vuoristopuro vesisateen jälkeen. Merkitsin vastauspaperiini kerrattavia asioita.
Torstaina ennen blogimiittiä kaivoin kaapista esille koulutavarat. Oon vahingossa ollut melkoisen kaukokatseinen, kun mulla taitaa olla tallella lähes kaikki opiskelumateriaalit kymmenen vuoden takaa. Matematiikan ja fysiikan opukset jätin kaapin ulkopuolelle, koska aion keskittyä niitä muistelemaan ennen pääsykoetta. Etenkin kesällä pitää muistella enemmän kursseja, jotka oon jo läpäissyt, koska niitä en halua kuitenkaan käydä uudelleen tenttimässä. Ja jos joudun tenttiä ne, ei kertauksesta voi olla suurta heittaakaan. 
Blogimiitti – blogipöhinästä nuo muut miitissä olleet ovat kirjoitelleet – oli outo kokemus. Oikeasti hämärää, kun vertasin sätti- ja keskustelijamiitteihin, joita on takana yhteensä kymmeniä. Sättiläiset tuntevat toisensa interaktiivisen yleensä paskanjauhannan kautta
, keskustelijat enemmän ja vähemmän fiksujen keskusteluiden pohjalta mutta nämä blog(g)aajat yleensä kirjottelevat omiaan ties mistä mutta yleensä fiksusta asiasta ja joskus joku kommentoi kirjoitusta. Juu, tuli hieman kärjistetty mielikuva, mutta haluan tässä jotenkin erottaa eroja kommikoinnin vilkkaudessa ja laadussa.
Hieman tunsin olevani väärässä seurassa, kun en aina jaksa kiinnostua politiikasta tai muista yhteiskunnallisista asioista. 
Oudommaksi tapauksesta tekivät pari asiaa: 1) en tuntenut sieltä ketään eli en ollut muuta kuin lueskellut ja ehkä kommentoinut joidenkin blogeja, ja 2) tapahtumalla oli sponsorina Igglo, tuo kiinteistövälittäjä, jonka sivuilla on tarjolla kämppä mistä tahansa osoitteesta vaikka kämppä ei olisi myytävänä. Taustalla oli jokin ihme Web 2.0, mikä lienee jonkinlainen seuraavan intternetin standardiversio. Kuulemma silloin kaikkia kiinnostaa tietosisältö eikä välttämättä se, mistä tieto on peräisin, eli netistä tulee jonkin sortin sisältösuuntautunut ameeba. Kun kävin äsken kirjahyllyllä kurkkaamassa oriented-sanan käännöksen, ajattelin koirarotukirjan nähdessäni, että on hyvä, etten ole hankkinut sitä koiraa, kun alan opiskella iltaisin.
Pöhinässä oli ujostelukohtauksista huolimatta suht mukava meininki. Erään raportin mukaan siellä oli yhteensä 40. Outo fiilis eli tottumattomuuttani oli, kun siellä esittäydyttiin etu- ja/tai nettinimellä, joka saattoi olla joku mahdollisesti viidestä kyseisen henkilön tuottamasta blogista. Moni, joiden kanssa keskustelin, kirjoitti ainakin yhtä yhteiskunta-aiheista blogia. Yhteiskunnan alle käsitän ainakin politiikan, bisneksen, kuluttamisen ja työn sekä niiden kaltaiset asiat. Veikkaan, että moni kirjoittelee varsin sujuvasti isommista asioista kuin mä, mutta voisin väittää kirjoittavani itselleni tärkeistä asioista vaikka niin ei välttämättä luulisi. Harvemmin kukaan kirjoittaa itselleen epäoleellisista asioista, vai?
Pöhinästä poistuin puoliltaöin ja kävelin tihkusateessa Hietalahden torin laidalta Kampin kautta Steissille. Muutama vapaa taksi ajoi väärään suuntaan ja Lasipalatsin nurkalta taksi olis kääntynyt väärään suuntaan, joten siksi Steissin tolpalta taksi. Aamulla olikin mojova hedari. 
Eilen olin leffassa ekaa kertaa kai sitten uusimman Bondin. Kävin katsomassa Hämiksen seikkailut osan kolme. Nautin huomatessani, että Venom ja Hiekkamies oli toteutettu ihan niinku sarjiksissa. Melkein hihkuin ääneen puolillaan täydessä salissa.
Muuten leffasta löytyi hatariin muistikuviin vedoten muutamia virheitä, mutta ne olin oikeastaan löytänyt jo ekasta Hämiksestä, joten en jaksa välittää niistä enää. Jos Suomen Marveleiden kustantaja bongaa tämän, Salatuista sodista voisi tulla varsin mukavat leffat. Tosin saattais Hollywoodista loppua laskentateho sitä leffaa tehdessä. 
Tänään on ollut lauantai ja oon vain käynyt kaupassa (tapasin siellä entisen työnantajani), pessy treenikuteita ja kattonu lätkää. Varovaisesti veikkaan, että Leijonat ottavat turpaan huomenna Tre Kronorilta. Sen verran huonoja esityksiä ovat Suomen pojat antaneet tuolla Moskovassa.
Tuleva toukokuu on totuttua talvea sosiaalipainotteisempi: ens la euroviisukuuntelut kaverilla, jota en oo nähny kohta vuoteen ja viikko sen jälkeen "Palkokerroinmiitti" ja illaksi oon luvannu mennä itä-Vantaalle iltaa viettämään toisen lähes vuoteen tapaamattoman kaverini luokse. Seuraavana viikonloppuna olis mahdollisuus myös nähdä nettityyppejä Turussa naamiaismiitissä, mutta sinne en jaksa lähteä. Ehkä voi olla hyvä idea valmistautua silloin vakavalla mielellä 1.6. olevaan pääsykokeeseen...